Kokemuksia syksyn erikoisviikolta

Seuraavat tekstit ja kuvat ovat oppilaiden kokemuksia tämän vuoden erikoisviikon kursseilta:

Englannin puhekurssi

Englannin puhekurssilla oli aika kivaa, vaikka emme puhuneet ollenkaan puhekieltä, kuten olin odottanut vaan luimme artikkeleita ja keskustelimme niistä. Ensimmäisenä päivänä meille sanottiin, ettei suomea saanut puhua ollenkaan. Meille annettiin tehtävät, jotka suoritettiin pareittain ja keskusteltiin tehtävään liittyvästä aiheesta - englanniksi tietenkin. Ensimmäisenä päivänä meiltä kysyttiin mitkä asiat meitä kiinnostavat. Joitakin vaihtoehtoja olivat taide ja kulttuuri, urheilu, muoti ja ulkomailla opiskelu ja musiikki. Niistä tulivat valituiksi musiikki, urheilu ja muoti. Ensin käsiteltiin musiikkiaihetta, jossa käytiin läpi artikkeli Michael Jacksonista. Maanantaina vuorossa oli muoti ja tiistaina aihe oli urheilu. Silloin puhuttiin jonkin verran Chelseasta ja katsottiin elokuvaa Bend It Like Beckham (Parempi kuin Beckham). Keskiviikkona pidettiin pareittain tehty esitelmä, jossa kerrottiin opiskelukavereille englanniksi jostain aiheesta.

Viittomakielen kurssi

Viittomakielen kurssilla opettelimme tukiviittomia (eli emme varsinaisesti viittomakieltä) ja viittomakieliset aakkoset. Esittelykierros tehtiin viittomalla oma nimi aakkostosta. Sitten esittelimme perheemme muille viittoen sanoilla minun (osoitetaan peukalolla itseä) perheeseeni (pidetään etusormet koukussa kiinni toisissaan ja piirretään ympyrä) kuuluu (huuliolla, joka tarkoittaa sitä, että sana ikään kuin kuiskataan, jotta sen voi lukea huulilta) veli (joka viitotaan kuin ottaisi hatun päästä kaksi kertaa, käyttämällä samaa sormiotetta kuin sanassa perhe) ja sisko (kämmen auki sormet harallaan napautetaan rintaan) ja niin edelleen.

Opettelimme myös jonkin verran tervehdyksiä ja toivotuksia kuten hyvää huomenta. Kysymyssanojakin käytiin läpi. Sitten meille jaettiin monisteet, joihin kirjoitimme kuvaukset miten mikäkin viittoma tehdään. Lisäksi saimme monisteen viittomien rakenteista. Viittomat ovat viittomakielen rakenneosia, jotka koostuvat pienemmistä osista, joihin kuuluvat käsimuoto (sormien asento viittoman aikana), paikka (tehdäänkö viittoma viittojan edessä/keholla, kasvojen edessä vai jalan luona), liike (liikkuuko sormiote viitottaessa jotenkin) ja orientaatio (missä asennossa viittoma on). Viittomakieleen kuuluu myös olennaisesti huulio, joka tarkoittaa sitä, että tavallaan kuiskaat sen mitä viitot. Lisäksi tulkintaan vaikuttavat kasvojesi ilmeet sekä pään ja vartalon liikkeet. Ei vaikuta todelliselta, jos joku kysyy mitä kuuluu tai miten menee ja viitot sinulle kuuluvan hyvää mutta ilmeesi on surullinen.

Tukiviittomia käytetään puheen tukena. Niitä käytettäessä viitotaan vain viitottavan lauseen tärkeät sanat, niin sanotut avainsanat, eikä kaikkia sanoja aivan pilkulleen. Tukiviittomat eivät ole kieli, niillä vain voi kommunikoida puheen tukena. Tukiviittomat ovat yksi yleisimmistä Suomessa käytettävistä puhetta tukevista kommunikointimenetelmistä. Myöhemmin opettelimme viittomaan kotimaisten ja viidakon eläimien nimiä sekä luontoon viittaavia sanoja. Ruoka-aineitten nimiäkin opeteltiin. Joskus pienikin väärä liike saattoi muuttaa tarkoitetun sanan toiseksi, joten piti olla tarkkana mitä viittoi, ettei viittonut omenan sijasta mummoa tai toisinpäin. Parisuhdetilanteiden viittomiakin tuli muutama, kuten naimisissa, kihloissa tai seurustelee. Adjektiiveja ja verbejä käytiin myös jonkin verran läpi.

Vaatesanoja oli kiva viittoa, koska suurin osa niistä oli loogisesti pääteltävissä. Villapaita viitottiin kuin kutoisi ja paita piirrettiin käsillä rinnuksista lantiolle. Meille annettiinkin tehtäväksi viittoa kaverille, millainen vaatetus itsellä silloin oli päällä ja minkä värisiä vaatteet olivat. Väritkin olivat kivoja viittoa, vaikka ne eivät olleetkaan yhtä loogisia kuin vaatteiden nimien viittomat.

Muutamana viimeisenä päivänä kerrattiin viittomia erilaisten pelien avulla ja käytiin yläasteen ATK-luokassa tutkimassa viittomakielen sanakirjaa ja etsimässä joitain viittomia ominpäin. ATK-luokassa ollessamme kävimme läpi myös numerot. Viimeisenä päivänä viitoimme Punahilkka-tarinan toisille. Jokainen pari sai pienen pätkän viitottavaksi. Ennen kuin erikoisviikko loppui, katsoimme myös musiikkivideon, jossa oli viittomakielen tukiviittomia taustalla.

Mielestäni erikoisviikko kannattaa järjestää vielä uudelleenkin. Se oli kivaa vaihtelua tavalliselle koulunkäynnille. Erikoisviikosta jäi ainakin minulle kiva ja opettavainen muisto. Vaikka erikoisviikosta on jo kulunut aikaa, muistan silti melko selkeästi mitä tein kyseisen viikon aikana. 

Kokemukset kirjasi muistiin Annastina R.



Kokemuksia survival-kurssilta

Otajärvellä järjestetty survival-kurssi oli minun ja viidentoista muun valinta erikoisviikolla. Kurssin ohjaajina toimivat Asko Suikkanen ja Aki Vaaraslahti.

Lähdimme lauantaina kahdeltatoista bussilla Vaimaroon. Bussi jätti meidät tielle, josta leiripaikalle oli metsiä pitkin matkaa reilut viisi kilometriä. Matkan varrella poikkesimme vierailulla Saloniemen kuttutilalla.  

Leiripaikkamme oli metsässä  Asko Suikkasen mökin takana. Kun pääsimme sinne, rakensimme ensitöiksemme kaksi laavua, joissa molemmissa nukkui kaksi ryhmää eli kahdeksan oppilasta. 

Illan ohjelmaan kuului rastityöskentelyä ryhmissä. Yhdellä rastilla piti tappaa kukko ja irrottaa siitä syötävät lihat. Tätä ei kukaan olisi halunnut tehdä vapaaehtoisesti. Tämän lisäksi rastitehtäviä olivat tunnistustehtävä, ilmakiväärillä ammunta, esineiden etsintä metsästä ja kalanperkaus. Myöhemmin illalla teimme itse perkaamistamme kaloista loimulohta ja pääsimme saunomaan.

Illan kohokohta oli, kun Askon tykillä ammuttiin survival- kurssimme kunniaksi.  Ennen tätä saimme kuulla tykin vaiheikkaasta historiasta.

”Hyvin” nukutun yön jälkeen purimme laavut ja siivosimme leiripaikan, minkä jälkeen siirryimme rantaan rinkkojemme kanssa.  Joka ryhmä teki omista rinkoistaan, pressusta, köydestä ja muutamasta riu’usta lautan, jonka kanssa yhden ryhmäläisen piti ylittää lyhyt järvitaival. Itse epäilin lautan pinnalla pysymistä, mutta yksikään lautta ei uponnut.

Tämän jälkeen edessä oli enää yksi tehtävä ennen kotimatkaa: ojan ylitys köysien varassa. Kaikki selvisivät tästä kuivina.

Paluumatka bussille oli huomattavasti lyhyempi kuin tullessa ja linja-auton luona saimme todeta, että olimme selviytyneet hengissä yöstä luonnon armoilla.

                                                        

Luonnossa selvisi Jenni A.


Kuvallisia kokemuksia

Opi ja rentoudu -kurssilla otettiin kirjaimellisesti rennosti! Opettaja Krissen mukaan välillä jopa kuorsaten.

 

 

 

 

Rentoutuneet kurssilaiset rustasivat kokemuksistaan myös runoja!

 

Ilmaisutaidon kurssilla riitti vipinää. Vierailevan opettajan johdolla kokeiltiin mm. klovneriaa. Historianluokka näyttää harvoin tällaiselta vaatevarastolta...

Maailma mediassa -kurssilla tutustuttiin maailman tapahtumiin lukemalla sanomalehtiä ja verkkolehtiä. Uutisaiheet tilastoitiin maanosittain ja aihepiireittäin.